Edelliseen palaten, syysflunssa selätettiin onnistuneesti ja kouluun päästiin - niin kuin myös reissuun jos toiseenkin. Olen matkustanut kuukauden sisään kohta melkein kaikki Suomen lähivaltiot läpi, mutta pidemmäs en ole päässyt. Noh, kelpaa tämäkin.
Vielä on muutama kuva Kööpenhaminasta jäljellä, ennen kuin siirryn seuraaviin kohteisiin. Tässä siis paloja vielä sieltä.
Kävimme tutustumassa Rosenborgin linnaan.
Onkohan minusta tulossa vanha, kun innostun linnoista ja perinteisistä nähtävyyksistä? Jos on, niin hyvällä tavalla vanha. Vastustan ikäkriisejä ja olen joka vuosi vain nauttinut vanhenemisesta, ehdin ja saan kokea koko ajan enemmän.
Ja sitten oli tietysti Christiania, jonka yhdellä sisäänkäynnillä oli jokseenkin näyttävä julkisivu. Mielenkiintoista on se, kuinka Christianiasta on ajan saatossa kasvanut vapaakaupunki. Pusher Streetillä oli aivan oma jännittävä tunnelmansa.
Toiseksi viimeisenä päivänä lähdimme heti aamusta Rautatieasemalle ja hyppäsimme junaan, joka kuljetti meidä Juutinrauman sillan yli Malmöön. Vietimme Malmössa puolisen päivää kierrellen ympäriinsä ja tutustuen maisemaan. P.S. Kuka on seurannut sarjaa Silta? Vierailua Malmöön saattoi myös vauhdittaa se, että Silta-sarjan ensimmäinen tuotantokausi tuli katsottua loppuun Kööpenhaminaan lähtöä edeltävänä iltana. Reissussa kolmantena päivänä päätimme ex tempore lähteä vierailulle toiselle puolelle Juutinraumaa. (Ja se sarja, se on hiton hyvä. Voin suositella.)
Juutinrauman sillan yli.
Ensiksi Malmön vanhan kaupungin Stortorgetille saapuessamme istahdimme kahville ihailemaan aurinkoista päivää ja tutustumaan rauhassa kaupungin menoon ja karttaan, jonka sai rautatieasemalta kaupasta ilmaiseksi.
Malmön kokonaiskuva jäi tietysti puolikkaan päivän vierailun takia vajaavaiseksi, mutta oli oikein mukava poiketa kaupunkiin ja eniten ehdimme juuri tutustua kauniiseen vanhaan kaupunkiin.
Takaisin Kööpenhaminassa, pysähdyttyämme selaamaan hetkeksi karttaa kun etsimme erästä vaatekauppaa, eräs kaupunkilainen pysähtyi kysymään voisiko auttaa. Hän poikkesi näyttämään meille tämän upean sisäpihan, jotan tuskin vahingossa löytää. Sisäpiha on hänen kertomansa mukaan kaupungin ainoita, joka ei tuhoutunut tulipaloissa.
Sisäpihan lähellä sijaitsee Rundetaarn, jonka huipulta myös näkee kyseiselle sisäpihalle. Itse kun satun rakastamaan korkeita paikkoja ja kaupungin kattoja, tämmöisten paikkojen löytäminen on aina mukavaa. Ylhäältä näkee niin pitkälle ja saa kaupungista erilaisen kokonaiskuvan.
Siinä varmaankin viimeiset kuvat Kööpenhaminasta, joka jätti lämpimät muistot. Kaupunkiloma oli mitä parhain kesän lopettaja ennen arkeen paluuta, ja olinhan jo kauan haaveillut kaupungissa vierailemisesta. Olen myös henkeen ja vereen kaupunkilomailija, sillä nautin päästessäni tekemään ja näkemään kaupungissa, rakastan rakennuksia, kerrostaloja ja upeita näköaloja. Kaupungit vain jollain tapaa sytyttävät.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti